Puhtaat Saarnat 1, numero 157.

4. Rippisaarna kuolevaisille.

Minä olen halulla halajanut syödä tätä pääsiäislammasta teidän kanssanne ennen kuin minä kärsin; sillä minä sanon teille, en minä suinkaan enää siitä syö siihen asti kuin se täytetään Jumalan vatakunnassa. Luuk. 22: 15 - 16.

Näin sanoi meidän kallis Vapahtajamme opetuslapsilleen, koska hän istui syömään viimeisen aterian maan päällä. Hän tiesi kyllä, että se oli viimeinen ateria, mutta me emme tiedä, koska viimeinen ateria tulee, mutta sen me tiedämme, että se tulee, ja kuka tiesi tulee se aivan pian se viimeinen ateria. Jos me silloin olisimme valmiit astumaan ijankaikkisuuteen ja olisimme mahdolliset istumaan Abrahamin, Isakin ja Jakobin kanssa taivaan valtakunnassa ja syömään taivaan leipää. Se ajatus pitäisi oleman kaikilla rippivierailla, että se on viimeinen ateria maan päällä, koska he syövät pääsiäislammasta, ja ettei he syö enää muuta ruokaa maan päällä ennen kuin se täytetään taivaan valtakunnassa.

Mutta monelle tahtoo viimeinen ateria olla kaukana, koska he istuvat syömään pääsiäislammasta, sillä muutamat ovat niin kiinni maailmassa, etteivät he saata ajatella, että se on viimeinen ateria maan päällä. Jos kaikki rippivieraat ajattelisivat, että se on viimeinen ateria, jota he nautitsevat maan päällä, niin he olisivat paremmin valmiit astumaan ijankaikkisuuteen ja istumaan Abrahamin, Isakin ja Jakobin kanssa taivaan valtakunnassa ja syömään taivaan leipää. Mutta vihollinen jatkaa monelle rippivieraalle armonaikaa ja lykkää heille mieleen, ettei Herran ehtoollinen ole viimeinen ateria maan päällä.

Ainoastansa muutamat sairaat, jotka makaavat kuoleman edessä, tuntevat, että se on viimeinen ateria maan päällä, mutta ei kaikki sairaatkaan ole sen tähden valmiit astumaan ijankaikkisuuteen, vaikka he tuntevat, että Herran ehtoollinen on viimeinen ateria, jota he nautitsevat tässä kuolevaisessa ilmassa. Muutamille sairaille on maailma niin rakas, että se panee heitä toivomaan, että he paranevat tähän maailmaan. Mutta se luulo ja toivo saisi kyllä olla pois kaikilta sairailta, sillä se toivo on heille sangen vahingollinen. Semmoinen väärä toivo ei pitäisi oleman kristityillä tautivuoteella, erinomattain koska kuolema on oven edessä. Mutta se toivo on kristityillä, että he paranevat toiseen maailmaan ja että he pääsevät pian Kaanaan luvattuun maahan syömään pääsiäislammasta uudessa Jerusalemissa happamattoman leivän kanssa ja juomaan punaista viinaa elävän viinapuun hedelmästä Jumalan paratiisissa.

Ja sinä kuolevainen ihminen! Kuoleman sanansaattaja on tullut. Kuoleman enkeli on tullut leikkaamaan viinapuun oksat maan päältä. Pian tulevat vieraat taivaasta katsomaan, kuinka kaunis Jesuksen morsian on. Ja tämä Herran ehtoollinen, jota sinä nyt olet vastaan ottamassa, on viimeinen ateria maan päällä. Sano nyt hyvästi maailmalle ja ole valmis lähtemään pois niin pian kuin käsky tulee. Meillä on se toivo ja uskallus Jumalaan, että se suuri ristinkantaja ja orjantappuroilla kruunattu kuningas on valmistanut sinua vastaan ottamaan ja nautitsemaan hänen pyhää ruumistansa ja vertansa sielun ylösrakennukseksi ja ijankaikkiseksi autuudeksi. Ja niin kuin tämä nyt on viimeinen ateria maan päällä, niin sinun pitää syömän sydämesi hyvin täyteen, ettei tule nälkä ja jano, ennen kuin sinä kostut siihen suureen ehtoolliseen, kussa karitsan häät pidetään nyt ja ijankaikkisesti, amen. Tee nyt synnin tunnustus sanoen seuraavalla tavalla: Minä vaivainen syntinen jne.