Puhtaat Saarnat 1, numero 23.

 

LOPPIAISENA 1852, EHTOOSAARNA.

 

Johannes sanoo: Jeesus se ensimmäinen ja viimeinen:  joka voittaa ja minun tekoni hamaan loppuun asti pitää, sille minä annan voiman pakanain ylitse, ja hänen pitää heitä rautaisella vitsalla hallitseman; ja minä annan hänelle kointähden. Ilm. k. 2: 26-28.

 

Tässä paikassa on se ensimmäinen ja viimeinen luvannut antaa voittajalle voiman pakanoitten ylitse, että hänen pitää hallitseman heitä rautaisella vitsalla ja viimein saaman kointähden. Mitäs nyt pakanat tuumaavat, koska voittajalle annetaan se voima, että hänen pitää heitä hallitseman rautaisella vitsalla?

Pakanat tuumaavat ensiksi, niin kuin yksi mies sanoi Moosekselle: “Kuka sinun pani tuomariksi meidän päällemme?” Pakanat sanovat niin kuin ne väärät viinamäen rakentajat.. “Emme tahdo tätä hallitsijaksi.” Mutta kuinka kauan he potkivat vastaan? Täytyy heidän kuitenkin viimein sujuttaa niskansa sen voittajan ikeen alle, joka heitä hallitsee rautaisella vitsalla. Sillä pakanat eivät pääse pakoon, koska voittaja tulee, vaikka he silloin pakenevat, koska voittaja tahtoo heitä hallita rautaisella vitsalla. Muutamat potkivat vastaan niin paljon kuin he riettaan voimalla jaksavat. Mutta ei auta sotiminen vastaan eikä vanhan Adamin mukitteleminen, koska se suuri Sotasankari tulee ja sotii heidän kanssansa suunsa miekalla.

Muutamilla sotamiehillä on ruostunut miekka kädessä, mutta sillä Suurella Sotasankarilla on miekka suussa, nimittäin se kaksiteräinen miekka, joka Paavalin todistuksen jälkeen on voimallinen ja väkevä, ja käypi lävitse luitten ja ytimien. Mutta pakanoille on rietas takonut rintarautoja niin ettei se kaksiteräinen miekka voi pystyä kaikkien pakanoitten rintoihin. Sillä heillä on kova otsa ja paatunut sydän; eivät he ota kuritusta vastaan. Kuitenkin se suuri Sotasankari on voittanut muutamia pakanoita, joita Hän nyt hallitsee rakkauden rautaisella ruoskalla ja on luvannut vielä, että se, joka sotii urhoollisesti Hänen puolestansa ja voittaa, hänen pitää hallitseman pakanoita rautaisella vitsalla, ja kointähti annetaan rintaan, joka on taivaallisen kunnian merkki. Mutta pakanat eivät usko sitä, että niille, jotka sotivat urhoollisesti Vapahtajan puolesta, annetaan vielä semmoinen kunnianmerkki rintaan.

Pakanat luulevat, että he saavat kunniamerkin, mutta ei kristityt. Pakanat sotivat urhoollisesti maailman ruhtinaan puolesta ja luulevat voittavansa kunniankruunun. Mutta palavan kruunun he taitavat voittaa, koska se on kerran heidän tuntoansa kalvava kuinka he eläneet ovat. He luulevat saavansa kunniamerkin rintaansa koska he sotivat vihollisen puolesta, mutta häpeällisen polttomerkin he taitavat saada, koska rietas polttorautansa kanssa alkaa heitä merkitsemään. Murhaajan polttomerkki, varkaan ja huoran polttomerkki pannaan heidän pääkalloon. Pedon polttava merkki pannaan heille rintahan.

Niin se käypi niille sotamiehille, jotka sotivat vihollisen puolesta ja luulevat saavansa kiitoksen ja kunnian maailman jumalalta, mutta häpeän ja kirouksen he saavat palkaksi. Kyllä ne ovat kunnialliset maailmassa, jotka täällä sotivat vihollisen puolesta. Täällä he saavat vuotavata pirun paskaa palkaksi. Ja koska tämä vuotava pirun paska paiskataan tunnon päälle, niin tulee heidän tuntonsa paksuksi niin kuin nautahärän vuota. Eikä semmoinen tunto tunne mitään muuta kuin helvetin tulta.

Mutta Mikaelin enkelit, jotka sotivat totuuden puolesta, pitää hallitseman pakanoita rautaisella vitsalla ja he saavat kointähden rintaan, joka on taivaallisen kunnian merkki. Sillä näin sanoo se ensimmäinen ja viimeinen, joka on A ja O, alku ja loppu: “Joka voittaa ja minun tekoni hamaan loppuun asti pitää, sille minä annan voiman pakanoiden ylitse, ja hällen pitää heitä hallitseman rautaisella vitsalla, ja minä annan heille kointähden.” Tämä kointähti on yksi kunnianmerkki, joka muutoin käypi auringon edellä. Koska aamurusko koittaa, kointähti nousee taivaan rannalle ennen kuin aurinko nousee, josta yönvalvojat arvaavat, että päivä tulee. Vaikka ei nyt ole tosin monta, jotka valvovat yöllä, koska niin raskas uni pakkaa vielä heränneidenkin päälle, etteivät he jaksa valvoa siihen asti, että kointähti nousee, joka on valkeuden ja kunnian merkki. Jos nyt valkea syttyisi kaupunkiin, niin ei ole yhtään yönvalvojaa, joka huutaa, että valkea on irti. Jos varkaat tulisivat kaupunkiin, niin ei ole yönvalvojaa, joka huutaa: “Varkaat tulevat, tulkaat kiinniottamaan!” Ei ole koiriakaan, jotka haukkuvat.

Kuitenkin ovat ne harvat sielut, jotka vielä jaksavat valvoa, siinä autuaallisessa toivossa, että kointähti nousee taivaan reunalla, että aamurusko koittaa, että aurinko, joka on vielä maan takana, nousee vähän ajan perästä; ja me kuulemme myös tämän päivän evankeliumista, että yksi outo tähti ilmestyi niille matkamiehille, jotka tulivat pitkän matkan päästä hakemaan sitä äsken syntynyttä Juudaan kuningasta. Eiköhän ole, tämä ihmeellinen tähti vielä taivaassa loistamassa niille, jotka tulevat pitkän matkan päästä Betlehemiin.

Kyllä on tosin paljon tähtiä pudonnut taivaasta. Se ruskea lohikäärme on vetänyt kolmannen osan taivaan tähdistä maan päälle. Mutta se kointähti, joka johdatti matkustavaisia Betlehemiin, pitäisi vielä oleman taivaassa, jos Betlehemiin matkustavaiset näkisivät sen, jollei niin ole, että he ovat valvoneet jo niin kauvan, että synnin uni painaa silmät umpeen. Me olemme nähneet, että muutamat yönvalvojat ovat jo väsyneet, ja muutamat matkamiehet ovat vaipuneet tien päälle ja vaikka nyt pissihaukat lentelevät ja riettaat nauravat heidän ympärillänsä ja pääskyset paskantavat heidän silmihinsä, jotka ovat panneet maata juuri pääskysen pesän alle. Ei kuitenkaan kaikki ole vielä nukkuneet. Ei tarvitse manalaisten eikä metsänperkeleiden siitä vielä iloita, että kaikki matkustavaiset, jotka huutavat korvessa, ovat väsyneet ja nukkuneet tien päälle. Sillä minä tie dän vakaisesti, että muutamat ovat jo kostuneet Betlehemiin ja muutamat ovat aina matkustamassa, vaikkapa se matkustaminen käypikin hitaasti.

Niille matkustavaisille, jotka ovat lähteneet pitkän matkan päästä Betlehemiin hakemaan sitä vastasyntynyttä Juudan Kuningasta, niille loistaa vielä se ihmeellinen tähti, joka nousee vähän ennen kuin aurinko, ja on niille ojennusmerkiksi pantu, jotka valvovat yöllä ja vaeltavat pitkän matkan päästä Betlehemiin.

Te tietäjät idästä ja Betlehemiin matkustavaiset! Älkäät kadottako tätä tähteä teidän silmistänne, vaan rukoilkaat aina valkeuden Isää, joka on tämän tähden teille ilmoittanut, että tämä taivaallinen tähti olisi aina taivaassa loistamassa ja johdattamassa teitä oikealle tielle, että te jaksaisitte aina valvoa ja katsella tätä tähteä, joka kulkee teidän edellänne ja on pantu ojennusmerkiksi niille, jotka valvovat yöllä ja matkustavat Betlehemiin. Sillä jos tämä tähti putoaisi taivaasta, niin te joutuisitte hukkaan valvomaan ja hukkaan vaeltamaan; ette tietäisi enää mistä tie menee taivaaseen eli Betlehemiin. Kumartakaat polvianne, te väsyneet matkamiehet, ja huutakaat korvessa niin korkealla äänellä, että valkeuden Isä kuulee teidän huokauksianne, ja rukoilkaat, että Hän sen kointähden kautta, joka vielä loistaa taivaassa, johdattaisi teitä oikealle tielle. Kuule, o rakkauden kointähden Herra Jesu Kriste, väsyneitten matkustavaisten huokaus! Isä meidän jne.

 

Evankeliumi Math. 2: 1-12.

 

Meidän pyhän evankeliumin johdatuksesta pitää meidän tällä hetkellä tutkisteleman, kuinka Jumala tähden kautta johdattaa pakanoita Betlehemiin Jeesuksen tykö.

1. tutkistelemus: Missä pakanat ovat silloin, koska tähti ilmestyy?

2. tutkistelemus: Minkä tähden he eksyvät Jerusalemiin?

3. tutkistelemus: Kuinka he viimein löytävät Jeesuksen?

Jospa nyt kaikki tietäjät lähtisivät idästä pitkän matkan päästä etsimään sitä äskensyntynyttä Juudaan Kuningasta. Jospa kaikkien silmät tulisivat niin kirkkaiksi, että he näkisivät sen tähden, joka johdattaa matkustavaisia Betlehemiin. Mutta ei se ole odotettava, että kaikki näkisivät sitä tähteä; sillä ainoastansa tähtein tutkijat saavat nähdä, mikä tähti tämä on. Mistäpä ne tuntevat tähtiä, jotka eivät katso taivaaseen koskaan, vaan katsovat aina maata päin olkoon päivä tahi yö.

1. tutkistelemus: Kuinka kaukana ovat pakanat Betlehemistä, koska Vapahtajan tähti ilmestyy? Muutamat luulevat, ettei Betlehem ole kaukana pakanain maasta. Semmoiset pakanat erinomattain, jotka nukkuvat sekä yöllä että päivällä, luulelevat, että päivässä ihminen kostuu Betlehemiin. Mutta ne, jotka ovat jälkeen tätä matkaa kulkeneet, jota tietäjät kulkivat, ovat arvelleet, että vähimmässäkin laskussa on kolmesataa peninkulmaa pakanain maasta, kusta tietäjät tulivat. Ei ole siis niin lyhykäinen matka kuin muutamat pakanat luulevat. Ja muutamat pakanat eivät arvele mitään matkasta, vaan he sanovat: “Kyllä me kostumme Betlehemiin yhtä hyvin kuin tietäjätkin.” Kuka tietää, kuinka moni sinne kostuu?

Minä pelkään, että ne pakanat, jotka eivät lähde heti matkaan, kun tähti ilmestyy, saavat kuolla pakanain maassa. Kyllä tosin on tämä Vapahtajan tähti jo aikaa paistanut taivaassa, mutta ei ole vielä muut kuin tietäjät lähteneet matkaan.Ja mistäpä muut kuin tietäjät eli tähtein tutkijat havaitsevat sitä outoa tähteä? Ovat ne muutamat pakanat nähneet riettaan tuohusvalkean loistavan alimmaisessa taivaassa, ja silloin he ovat huutaneet: “Katso, tässä on Vapahtajan tähti!” Koska rietas äijä panee tervaksia ja kuivia puita palamaan, niin luulevat muutamat pakanat, että se on aikainen valkeus, ja sanovat: “Ka! Se on tähti, joka loistaa niin kauas ympäri maailman.” Ja se on tosi, että riettaan tuohusvalkea on aikainen praasu, joka ympärivalaisee koko maailman.

Mutta Vapahtajan tähti on niin pikkuinen, ettei yksikään pakana näe sitä luonnon silmillä, vaan tähtein tutkijat, joilla on semmoinen lasi eli pitkä silmä, net havaitsevat sen. Ja varsin kuin tietäjät sen havaitsevat taivaassa, arvaavat he, että yksi suuri ja voimallinen kuningas on syntynyt, joka on hallitseva pakanoita rautaisella ruoskalla. Ja heti tulee tietäjille halu näkemään sitä uutta Kuningasta, mutta he tietävät myös, että sinne on pitkä matka ja vaivalloinen tie. Kuitenkin he lähtevät matkaan ja Vapahtajan tähti käypi heidän edellänsä, sillä se on liikkuvainen tähti. Ei se ole niin kuin pohjannaula, joka aina pysyy yhdessä paikassa.

Koska nyt tietäjät idästä lähtevät matkaan, täytyy heidän sanoa hyvästi kaikille pakanoille, jotka siinä maassa ovat ja asuvat. Heidän täytyy sanoa hyvästi kaikille maailman ystäville ja juomakumppanille ja kauppakumppanille ja huorakumppanille ja tierauskumppanille. Heidän täytyy sanoa hyvästi rakkaille vanhemmille, puolisoille ja lapsille, ehkä kuinka surkea se on jättää omaisia ja sukulaisia maailmaan. Mutta ehkä kuinka rakkaimmat vanhemmat rukoilevat heitä ja rakkaat puolisot ottavat heitä ympäri kaulan ja itkevät heidän kaulassansa sanoen: “Älkää rakkaat veljet ja sisaret jättäkö meitä tähän maailmaan, älkää lähtekö niin kauas hakemaan sitä äsken syntynyttä Kuningasta, onpa meillä hyvä olla tässä syntymämaassa, kussa on viinaa ja leipää kyllä.” Silloin vastaavat tietäjät idästä: “Meidän täytyy lähteä pois tästä synkeästä pakanain maasta, sillä meille on ilmestynyt yksi outo tähti taivaassa, joka merkitsee, että taivaallillen Kuningas on syntynyt Juudaan maalla” ja silloin myös  tietäjät vuorostansa ottavat vanhimpiansa ja lapsiansa ympäri kaulan, itkevät heidän kaulassansa ja sanovat: “Rakkaat vanhemmat, rakkaat veljet ja sisaret, lähtekää meidän kanssamme Betlehemiin! Älkää jääkö tähän synkeään maailmaan, kussa onnettomuus joka haaralta kohtaa teitä ja kussa ei ole mitään iloa eli hengellisesti riemullinen olla. Seuratkaat meitä Betlehemiin, rakkaat veljet ja sisaret, kussa me saamme kumartaen rukoilla sitä suurta iloruhtinasta ja riemun kuningasta ja ristinkantajata.” Mutta he vastaavat: “Emme seuraa teitä.” Ja sitte het sanovat hyvästi. Ja niinmuodoin jäävät vanhat maailman ystävät, jotka ovat olleet juomakumppanit ja huorakumppanit ja muut sen kaltaiset maailman ystävät pilkaten vielä niitä, jotka lähtemässä ovat sille pitkälle matkalle Betlehemiin.

2. tutkistelemus: Kuipka pakanat viimein löytävät Jeesuksen? Silloin tulevat tietäjät pitkän vaelluksen jälkeen Jerusalemiin, johon he taitamattomuuden tähden eksyvät. Sillä he luulevat löytävänsä taivaan kuninkaan pääkaupungissa ja kuninkaan linnassa. Mutta Jumala sallii heidän niin eksyä, että he saisivat siellä paremman tiedon siitä taivaallisesta Kuninkaasta. Ja koska he viimein saapuvat Jerusalemiin, niin rupeavat he kysymään: “Kussa on se äsken syntynyt Juudaan Kuningas? Sillä me näimme hänen tähtensä idässä ja tulimme kumartaen rukoilemaan häntä.”

Siitä kysymyksestä hämmästyi kuningas ja koko Jerusalemin kaupunki. Sillä siinä kaupungissa ei ole kukaan ajatellut, että semmoinen sanoma pitää tuleman pakanain kautta, vaikka Raamatussa on kirjoitettu, että pakanat, jotka eivät ole Jumalaa etsineet eli tunteneet, pitää tuleman kaukaa, ja Jumalan kansa, jolla kyllä on nimi kristillisyydestä, ei pidä häntä löytämän.

Oli myös niillä suukristityillä syytä hämmästyä, sillä itse kuningas oli tappanut appivaarinsa, vaimonsa ja kaksi poikaa sekä monta tuhatta ihmistä oli hän julmuudessansa hävittänyt. Siinä kaupungissa oli paljon ylimmäisiä pappeja, jotka saarnasivat evankeliumia tulevaisesta Vapahtajasta. Mutta he saarnasivat Jumalan sanan aivan nurin, koska he selittivät profeettain ennustuksia Vapahtajasta aivan maailman muodon jälkeen. Eivät he haukkuneet ihmisiä, niinkuin profeetat, eikä he soimanneet kansaa synnistä ja jumalattomasta elämästä, vaan lupasivat kaikille ja erinomattain itsellensä onnea ja autuutta Kristuksen valtakunnassa.

Jerusalemin kaupungissa oli myös jumalatoin kansa, huorat, varkaat, juomarit, viinaporvarit, kiroilijat ja tappelumiehet. Ahneus ja omavanhurskaus oli heidän kotosyntinsä; koreat vaatteet ja komeat huoneet olivat heillä. Mutta ei kuitenkaan siellä kuulunut niin hirmuinen elämä kuin nyt kuuluu kaupungeissa ja suruttomissa seurakunnissa. Ei siellä ole juopuneita kuulunut, niin kuin täällä, eikä kirousta ja tappelusta niin kuin täällä. Yksi huora tuotiin Vapahtajan tykö, mutta jalkalapsista ei ole mainittu mitään evankeliumissa. Vireät he olivat kirkossa käymään. He tulivat sinne kaukaa, ja sapatin rikkomuksesta ei kuulunut, vaan Jerusalemin asuvaiset olivat paljon paremmat elämässä kuin suruttomat täällä. Ja kuitenkin hämmästyivät sekä kuningas että kansa, koska se sanoma tuli, että Vapahtajan tähti on nähty idästä. Eipä suruttomat täällä hämmästy, vaikka kristillisyyden tähti on nähty kyllä täällä. Vielä suruttomat jaksavat pilkata.

Mutta katselkaamme, mitä maailmallinen kuningas teki, koska hän sai kuulla, että Kristuksen tähti oli ilmestynyt. Ensin hän hämmästyi; sillä hän rupesi pelkäämään, että jos Kristus oli tullut maailmaan, niin Hän ottaisi pois kuninkaalta vallan ja kunnian. Sitte hän kysyi papeilta missä Kristuksen syntymän piti. Kuningas ei ole itse tutkinut Raamatuita. Sen tähden hänen täytyy kysyä papeilta hengellisiä asioita. Ja kyllä tosin papit tietävät, missä Kristuksen pitää syntymän. Mutta eivät he sen tähden mene Betlehemiin katsomaan Kristusta, vaan he saarnaavat ainoastansa Raamatun jälkeen Kristuksen syntymisestä Betlehemissä, josta myös tietäjät saavat paremman tiedon siitä asiasta. Mutta kuningas kysyy tietäjiltä, millä ajalla Kristuksen tähti oli ilmestynyt, että hänkin tulisi rukoilemaan uutta kuningasta. Mutta sillä kuninkaalla taisi olla muu tarkoitus. Me tiedämme, etteivät maailman herrat tahdo rukoilla Häntä, mutta pikemmin he tahtovat tappaa Häntä; sillä he pelkäävät, että jos Kristus tulee heitä hallitsemaan rautaisella ruoskalla, niin kuin Hän hallitsee pakanoita, niin maailman herrat kadottavat valtansa.

Me olemme nähneet, että maailman herrat tutkivat ja kysyvät tietäjiltä, millä ajalla ja millä tavalla Kristuksen tähti on ensinnä ilmestynyt. He sanovat ensiksi, että hekin tahtovat rukoilla Kristusta. Mutta vähän ajan perästä he ilmoittavat, mikä heillä on mielessä, nimittäin, että he tahtovat pikemmin tappaa kuin kunnioittaa rukouksella Kristusta, ja hävittää kristillisyyden, ennen kuin se pääsee levenemään. Kuningas Herodes aikoi tappaa sen uuden juutalaisten kuninkaan, ja sen tähden hän kysyi tietäjiltä, millä ajalla tähti oli ilmestynyt.

Mutta se suuri turmeluksen kaupunki myös hämmästyy, koska sen asuvaiset saavat kuulla, että Vapahtajan tähti on ilmestynyt. Ja minkäs tähden he hämmästyvät? Joo, sen tähden, että jos tulee muutos ihmisten uskossa ja elämässä kristillisyyden kautta, niin viinaporvarit köyhtyvät, huorat eivät saa enää huorata, juomarit eivät saa enää juoda pirun paskaa, tanssit ja pelit loppuvat; kaikki ilo loppuu. Riettaan orjat suuttuvat Kristukselle, joka on pilannut juudalaisten ja pakanain vanhan uskon, ja tuonut kristillisyyttä maailmaan. Kas, siinä on oikea syy, minkä tähden ihmiset turmeluksen kaupungissa hämmästyvät, koska he kuulevat, ettäVapahtajan tähti on nähty.

Mutta se on pahempi, että maailman herrat eivät tunne kuka se on, joka semmoisen muutoksen matkaan saattaa. Eivät he tiedä, kuka on Kristus ja kuka ei ole. Eivät he tiedä, kuka on kristitty ja kuka ei ole. Kyllä he varsin tappaisivat Hänen, jos he tuntisivat, kuka se on. Sillä eivät maailman herrat pidä Kristusta Vapahtajana eikä Jumalana, mutta vääränä profeettana ja kansan häiritsijänä; ja sen tähden eivät maailman herrat tiedä, kuka on Kristus. Varsin he tappaisivat Hänen, jos he tietäisivät, kuka on Kristus. Eikä suruttomatkaan tiedä näinä aikoina, kuka on Kristus ja kuka ei ole; vaan he luulevat, että kristityt ovat väärät profeetat ja villihenget.

Jos Herodes olisi uskonut, että Kristus on Jumalan Poika ja maailman Vapahtaja, niin ei hän olisi halunnut Häntä tappaa. Mutta hän luuli, että Kristus, eli se luvattu Vapahtaja, tulee kuninkaaksi ja ottaa pois häneltä kuninkaallisen hallituksen, ja sen tähden hän tahtoi tappaa Hänen. Ja jos juudalaiset olisivat uskoneet, että Jeesus on Jumalan Polka, niin eivät he olisi tahtoneet tappaa Häntä. Mutta he pitivät Jeesusta vääränä profeettana ja kansan häiritsijänä, sen tähden he antoivat Hänen päällensä maaherran edessä.

Jos nyt suruttomat uskoisivat, että nämä heränneet ovat kristityt, niin eivät he tohtisi heitä pilkata ja vihata. Mutta niin kuin fariseukset ja kirjanoppineet pitivät Jeesusta Natsareenusta vääränä profeettana ja kansan häiritsijänä, niin pitävät myös ne suruttomat, jotka täällä ovat, heränneitä vääränä profeettana ja villihenkinä. Ja sen tähden suruttomat eivät tahdo seurata kristityitä Betlehemiin, vaan he tahtovat pysyä turmeluksen kaupungissa, sillä vihollinen on kääntänyt heidän silmänsä nurin, että heidän pitää näkemän villitystä ja ylpeyttä kristityissä. Tämän maailman jumala on uskottomain taidot sovaisnut niin, että heidän pitää valhetta uskoman.

Koska siis heränneet sanovat: “Me näimme Vapahtajan tähden”, niin suruttomat ensin hämmästyvät. He pelkäävät, että Kristus tulee pakanoita hallitsemaan rautaisella ruoskalla. Mutta tämän ensimmäisen hämmästyksen jälkeen varastavat he armoa Jumalalta ja sanovat: “Meillä on Isä Jumala, emme ole äpäränä syntyneet.” Ja niin he seisahtuvat turmeluksen kaupunkiin sekä papit että leviitat, armonvarkaat ja siveät ihmiset, juomarit ja viinaporvarit, huorat ja varkaat. Ei yksikään seuraa teitä Betlehemiin kumartaen rukoilemaan Kristusta.

3. tutkistelemus. Niin täytyy teidän siis yksin mennä Betlehemiin, te tietäjät idästä. Teidän täytyy jättää papit ja leviitat Jerusalemiin ja mennä yksin Betlehemiin sen kirkkaan tähden johdatuksella, joka edellä käypi ja osoittaa teille tien, vaikka kuinka pimeä aika olisi. Vaikka kuinka sumuinen ja paksu ilma olisi, ei teidän kuitenkaan auta panna maata tien päälle ja odottaa siksi kuin kuningas ja papit tulee perässä. Kukatiesi mikä niillä on mielessä. Ne taitavat pahoja ajatuksia kantaa Vapahtajaa kohtaan, vaikka he sanovat: “Menkää ja kysykäät visusti lapsesta, että minäkin tulisin ja kumartaisin Häntä.” Kukastiesi mikä semmoisella kuninkaalla on mielessä, joka sanoo suullansa: “Minä myös tulen kumartamaan Häntä.” Sillä taitaa olla hengellinen viha sydämessä ja murhan mieli, vaikka hän sanoo, että hänkin tahtoo tulla kristityksi.

Me olemme jälkeen nähneet, että moni kuningas ja maailman herra on niin sanonut, että hän tahtoo tulla kumartamaan Kristusta, mutta yhtähyvin on hän murhannut viattomia lapsia ja uudestisyntyneitä Kristuksen tähden. Minkäskaltainen kristillisyys semmoisella on, joka sanoo uskovansa Jeesuksen päälle ja tahtoo kumminkin tappaa Hänen? Ja koska hän ei tiedä, kuka Kristus on, tappaa hän summia viattomia ja uudestisyntyneitä lapsia.

Älkää sanoko, tietäjät, semmoiselle murhaajalle, kuka on Kristus. Älkää ilmoittako murhaajalle, kuka on kristitty, vaan sanokaa ainoastaan Marialle, Hänen äidillensä, ja Joosefille, että te olette lähteneet pakanallisesta maasta pitkän matkan päästä ja Kristuksen tähti on teillä ollut johdattajana. Sanokaat Marialle, että te olette jättäneet rakkaat ystävät ja langot Kristuksen tähden. Te olette jättäneet kaikki juoma- ja huorakumppanit pakanain maassa. Te olette jättäneet rakkaat vanhemmat ja puolisot ja olette lähteneet pitkän matkan päästä etsimään sitääskensyntynyttä kuningasta. Ja ette kadu, että te olette niin monta yötä valvoneet ja niin monta vaarallista tietä vaeltaneet ja niin suuren vaivan kärsineet, koska te viimein olette kostuneet Betlehemiin. Vaikka vanhat ystävät ja juomakumppanit ovat teitä pilkanneet ja omat sukulaiset ovat teitä vihanneet, koska te lähditte pakanain maasta etsimään Kristusta. Kaikki vaivat ja vastoinkäymiset ei ole mitään sen ilon ja autuuden suhteen, kuin te tunnette, koska te viimein saatte nähdä Herran ja uhrata teidän lahjojanne, nimittäin kultaa ja pyhää savua, se on ruokauhri ja kiitosuhri.

Ja nyt te harvat sielut, jotka olette nähneet kuninkaan tähden ja sen johdatuksella lähteneet pitkän matkan päästä Betlehemiin, etsimään sitä äsken syntynyttä Juudaan kuningasta! Älkäät väsykö tiellä ennen kuin te kostutte sinne. Sillä monta on lähtenyt matkaan, mutta muutamat ovat väsyneet tiellä ja muutamat ovat pyörtäneet takaisin pakanain maalle. Muutamat ovat jääneet Jerusalemin kaupunkiin. Ja ne tietäjät idästä, jotka pyörtävät takaisin, eivät saa koskaan nähdä sitä äskensyntynyttä kuningasta. Ja ne, jotka väsyvät tien päälle, tulevat kaikille pedoille ruuaksi.

Mutta ainoastansa ne harvat sielut, jotka noudattavat sitä taivaallista tähteä ja sen johdatuksesta vaeltavat yöllä, vaikka kuinka pimeä olisi maailma ja katsovat tarkasti ylös taivaaseen sen tähden päälle, joka käypi teidän edellänne, ne ainoastansa kostuvat Betlehemiin, jossa he löytävät sen äskensyntyneen Juudaan Kuninkaan heinäin ja olkien päällä, köyhän ja ylönkatsotun äidin helmassa ihantelevan ja ojentavan viattomat kädet väsyneille matkamiehille. Uhratkaat te rakkaat tietäjät idästä, uhratkaat Kuninkaalle sydämen kultaa, mirhamia ja pyhää savua, se on, kiitos kunnia ja ylistys iloisemmalla äänellä nyt ja iankaikkisesti, aamen.