Puhtaat Saarnat 1, numero 1.

2. SUNNUNTAINA ADVENTISSA 1851.

Apostoli Johannes sanoo Ilmestyskirjassa: Ja minä näin, koska hän kuudennen sinetin avasi, katso, niin tapahtui suuri maanjäristys, ja aurinko tuli mustaksi niinkuin karvasäkki ja kuu tuli kokonansa niin kuin veri, ja tähdet putosivat taivaasta maan päälle, niin kuin fikunapuu fikunansa varistaa, kuin hän suurelta tuulelta häälytetään. Ilmestysk. 6: 12 - 13.

Tämän suuren ihmeen näki Johannes tapahtuvan taivaassa, ja me luulemme, että nämät merkit ovat nyt tapahtumassa. Koska me otamme vaarin ajan merkeistä, niin me löydämme ensimmäiseksi, että suuri maanjäristys on tuleva maallisessa hallituksessa, toiseksi näemme me, että aurinko on tullut mustaksi niin kuin karvasäkki, ja kolmanneksi on kuu tullut niin kuin veri, ja neljänneksi tähdet putoovat taivaasta, niin kuin marjat fiikunapuusta.

Kaikki nämät asiat ovat näinä aikoina tapahtumassa, ja joka tämän lukee, hän ymmärtäköön. Maanjäristys on hengellisessä tarkoituksessa yksi hirmuinen kapina ja verenvuodatus, joka on tapahtunut näinä aikoina, ja on vielä tapahtumassa, koska alamaiset nousevat esivaltaa vastaan ja kaatavat kumoon sen entisen maallisen hallituksen. Sillä maailma on nyt sillä rajalla, ettei maallinen hallitus enää pysy koossa, jos joku uskon muutos ei tule ihmisille. Kaikki tahtovat nyt herrana olla. Ei yksikään tahdo olla toisen ihmisen vallan alla, ei yksikään tahdo totella esivaltaa, vaan se lihallinen vapaus on kaikkein mielessä. Kuinkapa maallinen hallitus enää pysyy koossa, koska alamaiset tahtovat itse päätänsä myöten hallita, ja friherrana olla? He tekevät kapinata esivaltaa vastaan ja hävittävät sen maallisen hallituksen. Ja tämä on se suuri maanjäristys, jota Johannes näki.

Mutta semmoinen suuri kapina ja verenvuodatus, semmoinen suuri muutos maallisessa hallituksessa ei saattais niin pian tapahtua, ellei armon aurinko eli evankeliumin valkeus olis tullut mustaksi niin kuin karvasäkki. Ilmanki musta faari on koonnut kaikki keiturin karvat yhteen säkkiin. Ja koska sillä faarilla on aivan mustat keiturit, joitten nahkoja hän on nivottanut, niin se on arvattava, että semmoinen säkki, joka on keiturin karvoja täynnä, on hyvin musta, erinomattain, koska itse säkki on mustunut pohjattomuuden pirtissä. Ja siihen mustaan säkkiin vielä pannaan mustain keiturein karvat. Ja mistäpä pohjattomuuden ruhtinaalla on valkiat keiturit enää? Senkaltaisen mustan karvasäkin kaltainen oli nyt aurinko, koska Johannes sen näki. Niin kuin näinä aikoina, koska kaikki kristillisyys on loppunut maan päällä, ja aivan suuri pimeys on tullut maan päälle.

Ei suinkaan maailman ihmiset näe, mistä tie menee taivaaseen, koska kristillisyyden aurinko on tullut mustaksi, niin kuin karvasäkki. Jos rietas olis siihen säkkiin koonnut valkiat villat, ei se olis niin musta. Mutta keiturin mustat karvat on hän siihen koonnut, ja pannut auringon eteen. Sen tähden aurinko on mustaksi tullut. Se tapahtui jo Mooseksen aikana, että aurinko tuli pimiäksi Egyptin maan ympäri. Mutta siinä paikassa, kussa Israelin lapset asuit, paistoi aurinko. Ja me toivomme, että vielä nytkin aurinko paistaa niissä paikoissa, kussa Israelin lapset asuvat, vaikka koko maailma olis pimeydessä. Mutta Johannes näki vielä, että kuu oli kokonansa niin kuin veri. Koska nimittäin aurinko tulee mustaksi, niin kuu kanssa muuttuu vereksi, sillä kuu on itsestänsä pimeä. Mutta koska aurinko paistaa kuun päälle, silloin tulee kuutamo. Ja hengellisessä tarkoituksessa on kuu ihmisen järki, joka ylösvalaistaan Jumalan sanasta. Mutta koska kaikki kristillisyys on loppunut, silloin tulee ihmisen järki veripunaiseksi, eli painetaan veressä, niin kuin arvattava on. Koska kaikki kristillisyys loppuu maassa, silloin loppuu myös pelko tulevaisesta edesvastauksesta, ja ihmiset rupeevat vuodattamaan verta niin kuin virtaa maan päälle.

Se on jo kerran tapahtunut, että ihmisen järki pääsi kerran valtiaaksi yhdessä valtakunnassa, ja kaikki Jumalan palvelus heitettiin pois, ja Raamattu pidettiin juttukirjana, niin että kuollut usko kanssa loppui, mutta paljas järki pidettiin aurinkona. Silloin rupeis veriki juoksemaan siinä valtakunnassa, ja ihmisiä tapettiin niin kuin sääskiä, ja rietas pääsi makkaroita tekemään. Mutta kyllä on sen kaltainen verenvuodatus vielä nytkin aivan liki, koska hirmuinen kapina ja keskinäinen sota tulee kaikissa valtakunnissa. Tämä hirmuinen elämä tulee siitä, että ulkonainen Jumalan palvelus myös ylönkatsotaan. Niin kuin pakanat täälläkin katsovat ylön kirkkoa ja Jumalan palvelusta, ja elävät niin kuin villi-ihmiset. Semmoiset saattavat kyllä juoda, kirota, tapella, huorata ja varastaa. Ja koska semmoiset verikoirat nousevat viltiin, tulee luonnollinen järki painetuksi lohikäärmeen vereen, joka on täynnänsä sappea. Siinä lohikäärmeen veressä tulee luonnollinen järki niin pimiäksi ja niin sekoitetuksi, että ne villi-ihmiset, joiden verisuonissa lohikäärmeen musta veri kuohuu, sapella sekoitettu, tappavat, ei ainoastansa kristityitä, vaan myös sitä maallista esivaltaa. Ja viimein rupeevat he keskenänsä tappelemaan niin kuin hukan penikat.

Semmoiseksi tulevat ihmiset, koska aurinko on tullut mustaksi niin kuin karvasäkki, ja kuu on vereksi muuttunut. Koska kaikki kristillisyys on loppunut ja luonnollinen järki lohikäärmeen verellä sekoitetaan, silloin tapahtuu myös suuri maanjäristys. Se on: suuri kapina tapahtuu maailmassa, jonka kautta maallinen hallitus kukistetaan. Ja joka nyt ottaa vaaria ajan merkeistä, pitää arvaaman, että nyt on se aika, jonka Johannes näki Ilmestyskirjan 6. luku 12. ja 13. värssy. Mutta Johannes näki myös, kuinka tähdet putoisit taivaasta, niin kuin marjat putoilevat fikunapuusta. Ja tämä asia on myös tapahtunut näinä aikoina, sillä tähdet ovat hengelliset opettajat, jotka ovat langenneet pois armon taivaasta eli oikiasta kristillisyydestä, ja pudonneet maan päälle, se on: he ovat tulleet maailmallisiksi. Ei het ole enää hengelliset opettajat, mutta aivan maailmalliset, joiden sydän on, kokonansa tarttunut maailmaan. Semmoiset opettajat ei huoli oikiasta kristillisyydestä, vaan he saarnaavat niin Evankeliumia, että kaikki pakanat kiittävät heitä hyviksi saarnamiehiksi. Ei semmoiset opettajat kelpaa heränneitten johdattajiksi; sillä yksikin kirkas tähti, joka loistaa armon Taivaalla, kelpaa yksinäisille matkamiehille ojennusnuoraksi. Mutta koska kaikki valkeus on kadonnut, koska koko aurinko on tullut mustaksi niin kuin karvasäkki, johon rietas on kaikki mustain keitureitten karvat koonnut; ja vielä kuu on muuttunut vereksi, ja kaikki kirkkaat tähdetkin putoilevat Taivaasta, niin ettei ole enää auringosta, eikä kuusta yhtään valoa eli ylösvalaistusta yksinäisille matkamiehille, eikä ole Taivaassakaan yksikään kirkas tähti, joka johdattaa pimeydessä eksyväisiä Betlehemiin. Mistäs pitää silloin yksi murheellinen ja yksinäisyydessä kulkeva ihminen saaman ojennusta? Se tarvitsis olla täysi auringon paistet, ennen kuin ihminen näkee, mistä tie menee taivaaseen.

Kuinkas pitää murheelliset ja pimeydessä harhailevaiset sielut osaaman sitä kaitaista tietä, joka viepi elämään, koska ei Taivaassakaan ole enää yksikään kirkas tähti, joka johdattaa murheellisia ja katuvaisia sieluja Betlehemiin? Taitavat he eksyä pois oikiasta järjestyksestä. Taitavat yksinäiset kulkijat tulla eksytetyksi niistä tien haaroista, joita peurat eli lehmät ja hevoiset ovat tehneet mettässä. Voi! Voi! niitä onnettomia raukkoja, jotka asuvat pakanan maassa, kussa aurinko on tullut mustaksi niin kuin karvasäkki, ja kuu on punaiseksi tullut, niin kuin veri, ja kaikki tähdet ovat pudonneet Taivaasta, niin kuin marjat fikunapuusta. Niille ei ole yhtään valoa, ei auringosta, eikä kuusta, eikä tähdistä. Niiden täytyy nyt istua pimeydessä hukkain ja jalopeurain keskellä.

Ja sinä yksinäinen kulkija, joka olet kulkemassa sitä kaitasta tietä oikiata isänmaata päin, kuinkas sinä luulet kostuvas iankaikkisuuteen ilman auringotta, ilman kuutta, ilman tähdittä? Koska nyt ei yksikään kirkas tähti enää loista Taivaan reunalla yksinäiselle matkamiehelle, mistä hänen pitää siis näkemän tietä, joka viepi elämään? Minä olen kuullut 2. Moos. 10: 23, että kaikille Israelin lapsille valkeus paistaa heidän asuinsijoissansa, vaikka pimeys ja synkeys peittää koko Egyptin maan. Eiköhän olis paras neuvo, että yksinäiset kulkijat, jotka nyt vaeltavat pimeydessä ja kuoleman varjon laaksossa, antaisit heidän sydämitänsä ympärileikata, jos he sillä tavalla otettaisiin Israelin lasten seuraan, jotka nyt ovat lähtemässä Egyptin pakanallisesta maasta vaeltamaan poikki Punaista merta? Niille paistaa aurinko, vaikka pimeys on koko Egyptin maassa.

Rukoilkaat, te yksinäiset kulkijat, että te pääsisitte Israelin lasten seuraan ennen kuin tämä maailma hukkuu. Rukoilkaat, että te pääsisitte kulkemaan Israelin lasten kanssa poikki Punaista merta, ennen kuin kaikki pakanat siinä hukkuvat, että tekin pääsisitte veisaamaan Mooseksen ja Israelin lasten kanssa toisella puolella merta. Isä meidän jne.

Ne viimeisen ajan merkit, joista Vapahtaja tämän päivän Evankeliumissa puhuu, rupeevat jo nähtävästi tapahtumaan. Joka ottaa vaarin ajan merkeistä, saattaa niitä nähdä. Mutta joka on itse sokia, hän ei näe niitä merkkejä ennen kuin viimeinen loppu tulee.

Katselkaamme siis, minkäkaltaiset merkit net ovat auringossa, kuussa ja tähdissä, ennen kuin se suuri Herran päivä tulee. Ensimmäiseksi, minkäkaltaiset merkit ovat auringossa? Toiseksi, minkäkaltaiset merkit ovat kuussa? Kolmanneksi, minkäkaltaiset merkit ovat tähdissä? Jolla on silmät nähdä se nähköön! Aamen!

Ensimmäiseksi. Me olemme jo äsken maininneet, mitkä merkit tapahtuvat auringossa, nimittäin se, että aurinko tulee mustaksi ja pimiäksi niin kuin karvasäkki. Ja mistäpä tämä pimeys tulee auringossa muusta kuin siitä, että kuu menee auringon eteen. Ei suinkaan aurinko tulisi mustaksi ja pimiäksi, ellei kuu menis auringon eteen. Se on huomaittu, että kuu on itsestänsä pimiä, ja ainoastans silloin, koska aurinko paistaa kuun päälle, antaa kuu vähäisen valoa maailmalle. Ja silloin tulee kuutamo. Mutta ei ihminen kuutamolla näe, mistä tie menee taivaaseen, sillä se tie on kaita, joka viepi elämään, ja harvat sen löytävät. Mutta sitä laviata tietä näkee hän kulkea kuutamolla. Ja tämä kuutamo on hengellisessä tarkoituksessa se ylösvalaistus, joka tulee luonnollisesta järjestä. Mutta tämä kuutamo ei kelpaa ollenkaan ylösvalaistukseksi niille, jotka kulkevat sitä kaitaista tietä, sillä niille pitää oleman täysi auringon valo, ennen kuin he näkevät, mistä tie menee Taivaaseen.

Sen tähden näki myös Johannes ilmoituksessa sen vaimon, joka huusi syntymävaivassa, puetetun auringolla ja polkevan kuuta jalkainsa alle. Luonnollinen järki pitää poljettaman jalkain alle jokaiselta, joka on huutamassa syntymävaivassa. Mutta jos luonnollinen järki pääsee Jumalan sanan eteen, eli jos ihminen alkaa Jumalan sanaa luonnollisella järjellä ymmärtämään ja selittämään, silloin tulee koko Raamattu nurin selitetyksi ja rietas antaa luonnollisen ihmisen järjelle väärän käsityksen kristillisyydestä, että oikia kristillisyys tulee luonnollisen ihmisen mielessä hulluudeksi. Niin kuin Paavali sanoo: Luonnollinen ihminen ei ymmärrä niitä kuin Jumalan Hengen ovat, sillä ne ovat hänelle hulluus. Se sama järki on se karvasäkki, jonka Johannes näki ilmestyksessä. Koska aurinko tuli mustaksi niin kuin karvasäkki,johon rietas-äijä on koonnut kaikki mustat keiturin karvat, joita hän on nivottanut mustan keiturin nahoista, sillä ei nyt ole riettaalla enää valkiat keiturit niin kuin ennen, vaan aivan mustat ja kirjavat keiturit, joilta hän nylkee nahan, ja tekee makkaroita. Niitä mustan keiturin karvoja on hän nyt tukkinut yhteen säkkiin, ja se sama karvasäkki on nyt se luonnollinen järki, joka selittää Jumalan sanaa aivan nurin, jonka kautta myös armon aurinko tulee mustaksi ja pimiäksi. Niin, että yksinäinen kulkija, jolla olis halu tietää, mistä tie menee taivaaseen, ei näe ollenkaan sitä kaitaista tietä, vaan sitä laviata tietä, jota suruttomat ja armon varkaat ovat löytäneet, sitä hän näkee sillä kuutamolla, joka hänessä, eli hänen luonnollisessa järjessänsä on. Ja nyt on jo armon aurinko tullut mustaksi niin kuin karvasäkki koko maailmassa. Nyt on jo luonnollinen järki päässyt Raamatun selittäjäksi; se on: kuu on mennyt auringon eteen, jonka kautta niin suuri pimeys on tullut maan päälle, ettei luonnolliset ihmiset näe ollenkaan vaeltaa sitä tietä, joka viepi elämään, vaan ainoastans sitä laviata tietä, joka viepi kadotukseen.

Rietas on kääntänyt luonnolliset ihmisen silmät nurin, niin että kaikki ne asiat, jotka kuuluvat oikiaan kristillisyyteen katsotaan hulluudeksi, taikaukseksi eli vääräksi opiksi. Rietas on kääntänyt suruttomain silmät niin nurin, että se luonnollinen pimeys, jossa maailman ihmiset vaeltavat katsotaan valkeudeksi, mutta kristillisyyden aurinko ja kirkkaus, se on riettaan tuohusvalkia. Niille on juopumus luvallinen, viinakauppa on luvallinen, koreus on luvallinen, ahneus on luvallinen, kirous ja valet on luvallinen. Juomarit ja viinaporvarit ovat nyt parhaat kristityt, huorat ovat morsiamen piiat Vapahtajalle. Eikös ole aurinko tullut mustaksi niin kuin karvasäkki, koska maailman ihmiset, suruttomat ja armon varkaat pidetään kristittynä, mutta oikiat kristityt kutsutaan vääriksi profeetoiksi ja villihengiksi? Mutta niiden juomareitten ja viinaporvareitten järki on se karvasäkki, johon rietas äijä on koonnut kaikki mustan keiturin karvat, ettei he näe ollenkaan auringon valosta mitään. Paitsi net harvat Israelin lapset, jotka näkevät auringon heidän asuinsijoissansa, vaikka pimeys peittää koko sen suuren pakanallisen maan, ja synkeys kansan.

Toiseksi. Merkki on kuussa, joka on tullut veripunaiseksi, sillä kuu tulee punaiseksi siitä höyrystä, joka nousee ylös maasta, ja maan alta. Niin myös se hengellinen kuu tulee veripunaiseksi siitä höyrystä ja mustasta savusta, joka nousee pohjattomuuden pirtistä, se on: lihasta nousee semmoinen höyry eli paha henki, joka kääntää sen luonnollisen järjen nurin. Lihasta nousevat pahat himot ja halut, jotka sekoittavat ja pimittävät järjen. Lihasta nousee huoruuden himo, joka tekee huorat niin sokiaksi, että he tekevät jalkalapsia ja tulevat sen kautta köyhiksi. Lihasta nousee juopumuksen himo, joka tekee juomaria niin sokiaksi, että he panevat rukkansa ja vielä muita vaatteita pirun paskan edestä. Ahneus nousee peräsuolesta, ja se tekee viinaporvarit verikoiriksi, jotka imevät köyhäin hien ja vaivan. Ylpeys nousee järkeen ja vaikuttaa niin paljon, että kaikki tahtovat olla herrana, ei he tahdo palvella kohtuullisen palkan edestä. Huoruuden himo nousee järkeen, ja vaikuttaa siellä niin paljon, että kaikki huorat tahtovat olla koreat. Ja siihen koreuteen panevat he kaiken tienauksensa. Kunnia nousee järkeen ja vaikuttaa siellä niin paljon, että herrat ja kunnialliset talonpojat pitävät häitä, ja panevat niihin pitoihin kaikki, mitä he tienaavat, ja köyhät pitää maksaman kalaasia.

Nämät lihalliset himot ja halut ovat se musta savu, joka nousee pohjatto­muuden pirtistä ja tekee luonnollisen järjen ensinnä sokiaksi, niin että yksi luonnollinen ihminen ei ymmärrä, kuinka rietas tekee muutampia rikkaaksi viinakaupalla, ja muutampia köyhäksi huoruuden kautta, juopumuksen kautta, koreuden kautta ja laiskuuden kautta. Ja viimein, koska he tällä tavalla, kuin nyt sanottu on, tulevat köyhäksi ja traasuperkeleeksi, rupee­vat he ryöväämään ja ryöstämään, ja kapinata tekemään esivaltaa vastaan, ja sanovat:” Jumala teki meitä köyhäksi, kyllä joutavat rikkaat ruokkia.” Siinä paikassa ovat nyt kaikki köyhät maailmassa alkaneet kokoontua monet tuhannet joukottain ja huutamaan kaduilla ja kujilla: “Maailman herrat ja rikkaat ovat syöneet meidän vaivamme. Niiden syy se on, että me olemme näin vaivaiseksi tulleet, ja heidän pitää jakaman omaisuutensa meille. Ja jollei he sitä tee, niin me ryöstämme heiltä väkisin.” Katso, näin huutavat traasuperkeleet: “Maailman herrat juovat punaista viinaa, ja meitä he kieltävät juomasta pirun paskaa. Maailman herrat syövät nisuleipää, ja me tuskin saamme kaloleipää. Maailman herrat ovat silkissä ja verkavaatteissa. Meillä ei ole kangastakaan. Maailman herrat elävät herkullisesti, ja me saamme nälkyä.” Sen tähden sanovat traasuperkeleet, pitää heidän, nimittäin maailman herrat ja rikkaat, heidän pitää jakaman omaisuutensa meille, jotka olemme köyhät, sillä net ovat meidän vaivamme syöneet.

Mutta ei traasuperkeleet ajattele, ei he usko, että rietas teki heitä köyhäksi juopumuksen ja huoruuden kautta, laiskuuden ja ylpeyden kautta. Vaan he sanovat aina, että Jumala teki meitä köyhäksi. Viimein nousee semmoinen viha sapesta pääkalloon, että kaikki traasuperkeleet nousevat viltiin ja rupeevat ihmisiä tappamaan. Ja joka siinä kapinassa kuolee, se tulee autuaaksi. Niin luulevat nyt kaikki traasuperkeleet, että kun he antavat henkensä lihallisen vapauden sodassa, niin he tulevat autuaaksi. Eikös ole silloin itse rietas kääntänyt heidän silmänsä nurin, koska he luulevat voittavansa elämän ja autuuden sillä tavalla, että het sotivat lihallisen vapauden tähden? Ja jos he siinä sodassa tapetaan, niin he tulevat autuaaksi. Se usko nyt on kaikilla traasuperkeleillä, että he tulevat autuaaksi, jos he voittavat siinä sodassa. Ja jos he siinä sodassa tapetaan, niin he tulevat myös autuaaksi. Tämä on nyt se merkki, joka näkyy kuussa, eli luonnollisessa järjessä, että se on tullut veripunaiseksi.

Luonnollinen järki on annettu ihmiselle sitä varten, että ihminen sillä järjellä kuokkis peltoa, rakentais huonetta, laittais itsellensä ja muille ruokaa. Sitä varten on hänelle annettu järki, että hän sillä järjellä niin laittais elämänsä, että hän tulis ruumiin puolesta aikaan, ja ettei hän tulis muille ihmisille rasitukseksi. Ja jos joka ihminen, jolle on luomisen armosta annettu yksi terve ruumis ja täysi järki, ottais ja käyttäis sielun ja ruumiin voimat oikein, Luojan aivoituksen ja Jumalan sanan jälkeen, niin ei tulis monelle hätä ruumiinkaan puolesta, vaan tulisit kyllä ominensa aikaan, ja liikenis vielä muillekin antaa. Mutta koska rietas ottaa ja sekoittaa sen luonnollisen järjen lihallisten himoin ja haluin kautta, silloin ei ihminen ajattele eteensä, kuinka hän tulis ominensa aikaan, vaan huora tekee jalkalapsia Jumalan vastuulla, siinä uskalluksessa, että kyllä Jumala häntä ruokkii. Juomari tekee juo pumuksen syntiä Jumalan vastuulla siinä toivos­sa, että Jumala häntä ruokkii. Laiskalla on se hyvä uskallus Jumalaan, että kyllä Jumala häntä ruokkii, vaikka hän makaa laiskana; Ja koska viimein ruoka loppuu, ja vaatteet loppuvat, silloin sanovat kaikki vaivaiset: “Jumala teki meitä köyhäksi. Rikkaat pitää meitä ruokkiman. Maailman herrat ovat syöneet meidän vaivamme, ja niitä pitää tapettaman. Meille pitää valta annettaman ja kruunu on velkapää meitä ruokkimaan.”

Katso, sillä lailla nousee nyt kapina kansassa. Ja semmoinen verimerkki on nyt kuussa, että kapina ja verenvuodatus tulee maailmassa, ja sen kautta pääsee rietas makkaroita tekemään. Mutta tämä punainen verimerkki ei olis näkynyt kuussa, jos aurinko ei olis jo ennen tullut mustaksi niin kuin karvasäkki. Jos ei olis kaikki kristillisyys loppunut maailmassa, niin olis luonnollinen järki paremmassa kunnossa, ja maallinen hallitus paremmassa voimassa. Mutta niin kuin maailma nyt on surkiassa pimeydessä, niin ei näe kansa mistä köyhyys on tullut. Ei ymmärrä esivalta, mistä apu tulee. Ei ole mahdollinen, että maailma nyt pysyis koossa, koska rietas on päässyt irti. Jos joku muutos ei tule ihmisten uskossa ja elämässä, niin hajoo koko maallinen hallitus, ja maailman loppu lähenee. Mutta autuas on se palvelija, jonka Herra löytää valvomasta tultuansa. Kaikki Israelin lapset lähteköön ulos Baabelista ja turmeluksen kaupungista, ettei he huku pakanain kanssa, koska Jumalan vihan maljat vuodatetaan maan päälle.

Kolmanneksi. Vapahtaja sanoo tämän päivän evankeliumissa, että merkit pitää oleman auringossa ja kuussa ja tähdissä. Ja me olemme nyt osoittaneet minkä kaltaiset viimeisen ajan merkit nyt näkyvät auringossa ja kuussa. Meidän pitää myös katsoman, mitkä merkit näkyvät tähdissä. Johannes näki, että tähdet putoisit taivaasta niin kuin fikunapuu varistaa marjojansa, ja toisessa paikassa näki hän, että se ruskia lohikäärme veti kolmannen osan taivaan tähdistä pyrstöllänsä maan päälle. Sillä ehkä vaimon Siemen on musertanut käärmeen pään, ei hän ole sen tähden kuollut, vaan hän on aina elämässä. Ja kuinka suuri voima on sillä vanhalla lohikäärmeellä, kuuluu siitä, että hän vetää kolmannen osan taivaan tähdistä maan päälle. Tämä on tapahtunut ennen jo, että tähdet ovat pudonneet taivaasta, mutta erinomattain näinä aikoina ovat kaikki tähdet pudonneet taivaasta maan päälle. Se merkitsee hengellisessä tarkoituk­sessa, että kaikki hengelliset opettajat ovat tulleet maailmallisiksi, niin ettei enää ole monessa paikassa yksi kirkas Tähti taivaan reunalla, joka johdattaa yksinäiset kulkijat Betlehemiin. Se on kyllä yksi kauhistavainen asia, että aurinko on tullut mustaksi niin kuin karvasäkki, ja että kuu on muuttunut vereksi, mutta se on vielä surkiampi, että tähdetkin ovat pudonneet taivaasta, niin, että murheelliset ja pitkän matkan päästä matkustavaiset ei näe aurinkoa, eikä kuuta, eikä tähtiä, vaan ainoastans synkeyttä. Ja musta pimeys peittää maan ja synkeys kansan. Niin ei tiedä enää iankaikkisuuteen matkustavaiset ja yksinäisyydessä kulkevaiset, mistä tie menee taivaaseen.

Se on jo yksi surkia asia, että aurinko on tullut mustaksi niin kuin karva­säkki, ja tarvitsis kuitenkin olla täysi auringon paiste, ennen kuin ihminen näkis sitä kaitasta tietä, joka viepi elämään. On sekin kovin ikävä, että kuu on tullut veripunaiseksi, vaikka ei yksikään näe kuutamolla kulkea iankaikkisuuteen. Mutta olis se kuitenki hauskempi, jos yksikään kirkas tähti ilmestyis taivaan reunalle, joka kävis matkustavaisten edellä, ja johdattais heitä Betlehemiin. Mutta nyt ovat tähdet pudonneet taivaasta. Nyt ovat kaikki kynttilät sammuneet. Nyt on aurinko mustaksi tullut, nyt on kuu tullut niin kuin veri. Kuinka nyt pitää yksinäiset matkamiehet kostuman isänmaalle ja iankaikkisuuden ihanalle rannalle? Nyt täytyvät yksinäiset matkamiehet istua tien päällä pimeydessä, murheessa ja epäilyksessä hukkain ja jalopeurain keskellä. Jos yksi tiainenkaan rupeis visertämään yksinäiselle matkamiehelle, niin hän mielellänsä kuuntelis hänen äänensä. Mutta hattarat ja mettän perkeleet nauravat ja irvistelevät hänelle. Hukat ulvovat hänen ympärinsä, ja jalopeurat kiljuvat. O! viheliäinen matkamies. Monta vaarallista vaellan retkeä. Sinun täytyy nyt istua yksinäisyydessä ja pimeydessä tien päällä ja huoata siihen asti, kuin aamurusko rupeis koittamaan. Ilmankin sinä odotat aamuruskon koittavan. Sinä olet ilmankin kuullut, että aurinko paistaa Israelin lapsille, vaikka pimeys peittää sen pakanallisen maan ja synkeys kansan.

Niin mene nyt Gosenin maalle ja rukoile Israelin lapsia, että Israelin Jumala ottais ja ympärileikkais sinun sydämes, että sinä pääsisit Israelin lasten kanssa pakenemaan Egyptin synkiästä ja pakanallisesta pimeydestä, että pääsisit poikki Punaista merta, kussa viholliset hukkuvat, ja että sinä kostuisit Kanaan luvatulle maalle, kussa maitoa ja hunajata vuotaa. Ja tekin, Israelin lapset, jotka olette lähteneet kulkemaan isänmaalle, koska pakanat ajavat teitä ulos huoneistansa ja vaativat teitä väkisin pakenemaan pois heidän valtakunnastansa; älkäät ottako vanhaa hapatusta myötänne, vaan ottakaat uusi taikina ja happamatoin leipä. Ja älkäät napisko Herraa vastaan, ettette kuolis tien päälle, sillä pitkä on matka Kanaan maalle, ja korven läpi pitää heidän vaeltaman ja monta vajavuutta kärsimän. Ja monet on väsyneet tielle. He ovat alkaneet muistamaan Egyptin lihapatoja, jonka tähden heille on tullut halu kuolla Egyptissä.

Mutta ne harvat sielut, jotka pysyvät vahvana kalliimmassa uskossansa loppuun asti, pitää viimein suuren vaivan kautta kostuman isänmaalle, kussa maito ja hunaja vuotaa. Siellä pitää heidän asuman ilossa, rauhassa, riemussa, ja veisaaman Zionin vuorella Jumalan temppelissä halleluja lakkaamatta. Aamen.